Viimeinen ilta yhdessä, sniff!

Tänään Justus lentää ensimmäisenä pentuna pesästään ja eilen piti jo hiukan vetistellä pentujen turkkeihin, kun leikkasin niiltä viimeistä kertaa kynsiä. On ne vaan kaikki niin ihania ja rakkaita! Vaikka legginseissä on reikiä, uusi Marimekon kylpytakki sai osansa hampaista ja pissaa on siivottu niin, että hirvittää – ei tämä silti ole niin helppoa. Onneksi pennuilla on hyvät kodit tiedossa.

Justus, the lelukoira
Photobucket

Kaikki tytöt
Photobucket

Jessi ja Jamo
Photobucket

Jessi ja Justus
Photobucket

Koko perhe
Photobucket

Bessien ja Bonon kanssa ollaan jo palattu pikkuhiljaa arkeen ja viikonloppuna tytöt pääsivät taas juoksemaan metsään vapaasti. Vapaanajuoksu rajoittuu melko lailla viikonloppuihin, kun pimeä tulee niin nopeasti. Toki taskulampun kanssa metsään voisi silti mennä ja se on meillä edessä tänään illalla.

Lunta, sitähän meillä riittää
Photobucket

Bessien kanssa käytiin maanantaina ekaa kertaa ottamassa pieni radanpätkä agilityhallilla, kun hain sieltä samalla froteeloimet pentupakkaukseen. Oli kuin ei koskaan pois oltaisi oltukaan. Bessie siis :) Minun ohjaukseni oli jähmeää. Jalka nousi onneksi melkolailla entiseen malliin eikä mahakaan tykännyt kyttyrää lisääntyneestä vauhdista. Ensi viikolla alkaa sitten treenit ja kuun lopussa ajattelin vielä käydä starttaamassa kolme kisaa omissa kotikisoissa. Niiden jälkeen katsotaan mikä olo on, että vieläkö kisataan vai jätetäänkö se pienimahaisemmille.

Pennut 5 viikkoa

Melkoista haipakkaa menee aika! Pennut kasvavat ja nappulakin alkaa maistumaan. Eilen 5 viikkoispunnituksella lukemat olivat Kidin 1200 grammasta Mimmin 1500 grammaan. Vaikka Mimmi on isoin pentueesta, se on Pepin kokoinen samassa iässä ja Peppi oli muistaakseni Avan pentueen toiseksi pienin. Kidin kokoista tirriäistä ei ole vielä aikaisemmin ollutkaan. Sen minkä Kidi menettää painossa, se ottaa takaisin vauhdissa :o) Uusia seisomakuvia ei nyt saatu otettua, kun jouduin tekemään töitä sunnuntaina ja Satun ja Juhanin vierailuaika jäi lyhyeksi.

Tässäpä uusia kuvia. Ensimmäiseksi esittäytyy minun valintani pentueesta: Pitmywits Just Look At Me, Mimmi (tai mikä nimeksi ikinä tuleekaan :))
Photobucket

Justiina, taas suttuinen kuva
Photobucket

Kidiä väsyttää
Photobucket

Jamo
Photobucket
Photobucket

Justus
Photobucket

Kidi ja Justus
Photobucket

Käy muumilaaksoon

Meidän pikku-muumit kasvaa päivä päivältä isommiksi ja meno senkun kiihtyy. Ovatpa muuten melkoisen hiljaista sakkia, kun yöllä en herää kuin kerran pieniin ääniin! Ei näin ole ollut aikaisemmin :) Luonteet ovat jo kehittyneet ja poikien kodit ovat alkaneet hahmottumaan. Maistelen niitä vielä hetken, ennen kuin paljastan. Sijoitusnarttuni olen melkein valinnut, mutta sitäkin pitää hiukan miettiä. Toinen valinta tytöissä on vielä avoin. Tyttö siirtyy siis Taijan omistukseen/osaomistukseen eli odottelemme sitä, että Taija pääsee ja jaksaa tulla katsomaan pentuja. Pennuille varasin myös sirutuksen ja eläinlääkärin tarkastuksen keskiviikolle 29.12.

Kuvia yritin räpsiä vain Justiinasta ja yhden kohtalaisen sain. Sitten loput ovatkin videoita, tulevat pikkuhiljaa kunhan youtube jaksaa vain ladata ne sisäänsä. Videot ovat hämäränpuoleisia, kun kuvasin ne eilen illalla yhdeksän jälkeen.

Ihan muuta asiaa…
Minun piti olla ensin ihan hiljaa, kun asia ei minua mitenkään edes kosketa, mutta ajattelin nyt hiukan ihmetellä tätä turkulaisten parsonihmisten omille kintuille pissimistä. Meillä on isolla porukalla tosi hyvä henki ja pikkujouluissakin osanotto suuri. Valitettava tosiasia on se, että yksi ruttoinen omena puussa pilaa koko omenasadon. Minua on aina ihmetyttänyt se, että aikuiset ihmiset eivät voi keskustella asioista kasvotusten vaan tunnetaan tarvetta huudella blogeissa joko nimettöminä kommentoiden tai ihan sitten omassa blogissa ja sitten poistaa kirjoitus, kun pokka ei sitten loppujen lopuksi riitäkään sanojensa takana seisomiseen.

Kasvattaminen on sellainen asia, josta jokaisella on oma mielipiteensä. Tosiasia on se, että vain kasvattaja itse tietää ne päätökset millä perusteilla yhdistelmänsä valitsee. Kasvattaminen ei ole musta-valkoista, jossa tulos 1+1=2 vaan se voi olla mitä tahansa yhden ja sadan väliltä. Helppoa olisi, jos meillä olisi objektiiviset mittarit koiran hyvyyden arvioimiseksi. Meillä on luonnetestejä, näyttelyitä, luolakokeita ja muita lajeja, mutta osassa niistä koiran arvioiminen on subjektiivista. Mehän voisimme sanoa, että jalostukseen ei tulisi käyttää koiraa, joka saa luonnetestissä alle 100 tai yli 200 pistettä, on hammaspuutoksia, ei saa näyttelyissä vähintään EH:ta ja eikä suorita luolakoetta hyväksytysti. Mutta kun asia ei vain ole näin yksinkertainen. Alle 100 pistettä luonnetestissä saanut koira voi oikeassa yhdistelmässä olla loistava jalostuskoira. Hammaspuutoksinen koira voi oikessa yhdistelmässä saada täydellä purukalustolla olevia pentuja jne.

Meidän tulisi luottaa siihen, että meidän kasvattajakolleegamme tietävät mitä ovat tekemässä. Kasvattajan täytyy olla rehellinen omalle kasvatustyölleen ja kasvattiensa omistajille, ei pöytälaatikkokasvattajille. Itse en aina ole samaa mieltä yhdistelmistä mitä muut tekevät, mutta minä näenkin vain sen pinnan. Minä tiedän, että vaikka tietty uros ei sopisi esimerkiksi Bessielle, se voi olla loistava juuri tuon koiran kanssa. Enhän minäkään pistä Bessietä ja Tuurea yhteen, niin kiva ja helppo paritus kuin se olisikin. Eikös kasvattamista ole juuri se, että sitä omaa sesseä ja turrea ei tarvitse pistää yhteen, jos kasvattaja tietää yhdistelmän olevan huono? Se ei tarkoita sitä, etteikö sesse ja turre olisi jossain toisessa yhdistelmässä oikeasti kokeilemisen arvoinen juttu.

Mikä on tämän kupletin juoni siis: nähkää ne harmaat sävyt. Olkaa aikuisia, keskustelkaa kasvotusten. Seiskää omien mielipiteidenne takana, jos ne oikeasti ovat sen arvoisia, että niiden takana kannattaa seistä. Ei aina tarvitse olla samaa mieltä, mutta toimeen pitää pystyä tulemaan. Hyvä keskustelu voi taas kantaa hedelmää pidemmälle. Blogeissa huutelu ja omille koiville pissaaminen taas ei vie minnekään. Toki se voi hetkeksi pönkittää omaa itsetuntoa, mutta mitäs sitten, kun YYA-sopimus raukeaa eikä sitä ystävää olekaan hädässä?

Tähän saa kommentoida, mutta omalla nimellään. Nimettömät huutelut poistan heti. Mieluiten tietysti vaikka puhelimella tai ovikelloa soittamalla, meillä on ovet aina avoinna. Ugh, olen puhunut

Bono 7 vuotta ja Bessien massu 49vrk

Meidän rakas esikoisemme täyttää tänään 7 vuotta! Jotenkin juhlistamme asiaa, nakkeja on ainakin tarjolla. Paljon on jo koettu, mutta paljon vielä kokematta

Bessiellä on menossa 49 vuorokausi ja maha kasvaa vauhdilla. Eilen sain tuloksen 52 senttiä, joka on 2 senttiä enemmän kuin ensimmäisessä pentueessa. Uskon siis hyvin vahvasti, että pentuja on enemmän kuin 3. Ruoka maistuu ja lenkkeilläkin jaksetaan. Liikkeitä en vielä tunne, mutta tuskin menee enää kauaa :)

History repeating

Siirrän viimeisimmän kirjoituksen tänne ja jatketaan sitten tästä eteenpäin täällä!

Maaliskuussa 2008, Bessien ensimmäistä pentuetta odottaessa, kirjoitin seuraavat sanat blogiin

MUTTA eivätpä ne lisääntyvät nartut meidän taloudessamme tähän lopu :) Syyskuun alussa on meille odotettavissa kenneltyttö tai -poika. Tänään ultrassa näkyi yksi kappale, oli hyvin eläväinen tapaus. Tämä ei ole varattavissa, ei sijoitukseen eikä omaksi ;)

Nyt voin nuo samat sanat kirjoittaa nytkin :) Ainoastaan kuukausi on eri ja ultrassa käytiin viime viikolla eli tämän kenneltytön tai -pojan arvioitu laskeutumisaika on toukokuussa. Tämä oli niin huvittavaa, kun viimeksi pari päivää oman positiivisen raskaustestini jälkeen Bessie aloitti juoksut ja sama tapahtui nytkin. Kasvatellaan massuja sitten taas yhdessä :)

Bessie voi paksusti. Minusta massu on melko lailla samankokoinen kuin ensimmäisessä raskaudessa, joten katsotaan montako pentua sieltä sitten aikoinaan tupsahtaa ulos! Matokuuri aloitettiin tänään ja kolmeen ruokintakertaankin siirryttiin samalla. Nutrolin-öljyn lisäsin ruokavalioon myös.

Onpa muuten ihanaa! Not. Bessiellä on karvanlähtöaika, se ei-niin-ihana ominaisuus sileäkarvaisella. Musta nahkasohva ja valkoinen koira ei ole se ihastuttavin yhdistelmä. Ei puhuta mitään niistä miljoonista karvoista, joita löytyy mitä kummallisimmista paikoista, kuten sukan sisäpuolelta!

Tervetuloa uuteen blogiimme!

Päätin muuttaa blogin palveluun, jonka pääasiallinen tarkoitus ei ole tehdä rahaa ja lisätä vain mainosten määrää. Vuodatuksesta pidin hyvinkin paljon, mutta viime päivien pop-up-mainosten lisäys oli se viimeinen pisara ja blogi siirtoon. Otin itseasiassa yhteyttä vuodatuksen ylläpitoonkin, että ihanko oikeasti mainoksia aletaan lisäämään tälle ärsyttävyyden asteelle ja vastaus oli, että rahaa täytyy tehdä. En ollut ainoa, joka asiaa kyseli ja moni on bloginsa sieltä jo pois siirtänyt. Ehkäpä tämä ”jaloilla” äänestäminen herättää…